Koripallovalmentaja ja Scrum Master: Sama henkilö, eri roolit | Osa 1

Meillä kaikilla on erilaisia rooleja arjen eri tilanteissa, kuten töissä, kotona ja kavereiden kanssa. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten nämä roolit eroavat toisistaan tai mitä yhteistä niillä on? Entä miten esimerkiksi työminä näyttäytyy erilaisissa työympäristöissä — kuten koriskentällä ja toimistolla?

Kimmo Muurinen on Marvel Consultingin ensimmäinen työntekijä. Hän on uransa aikana toiminut ammattilaiskoripalloilijana, valmentajana, testausautomaation asiantuntijana sekä Scrum Masterina. 

Tässä kaksiosaisessa blogikirjoituksessa Kimmo pohtii neljää eri roolia oman kokemuksensa kautta. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelyssä ovat roolit: tarkkailija ja kysyjä. 

Kimmo on entinen ammattilaiskoripalloilija ja nykyinen koripallovalmentaja sekä Scrum Master. IT-maailmassa Kimmo on työskennellyt myös ohjelmistotestauksen ja testimanageroinnin parissa.

Sama henkilö, eri roolit

Koen, että me kaikki omaksumme erilaisia rooleja ja käyttäytymismalleja eri tilanteissa. Toimin eri tavoin esimerkiksi kotona, kavereiden kanssa, toimistoympäristössä ja koripallovalmentajana. 

Korisvalmentajana ja Scrum Masterina tehtäväni on auttaa ihmisiä oppimaan uusia taitoja ja saavuttamaan täysi potentiaalinsa. Vuorovaikutustilanteet vaativat lähestymistavan harkintaa hyötyjen maksimoimiseksi, sillä ihmiset reagoivat eri tavoilla erilaisiin kohtaamisiin. Pitäisikö olla rento, tiukka, aktiivisesti mukana vai antaa tilaa?

Tässä tekstissä pohdin yhtäläisyyksiä ja eroja korisvalmentajan ja Scrum Masterin tehtävissä. Tarkastelen niitä eri roolien kautta ja erityisesti siitä näkökulmasta, miten sopivan roolin valinta ja siinä toimiminen vaikuttavat lopputulokseen.

Tarkkailija: Tarkkailu ennen toimintaa

Tarkkailija arvioi ympäristöään ja analysoi tilannetta ennen osallistumista, tai oikean lähestymistavan valintaa.

Olen luonteeltani varovainen, erityisesti uudessa ympäristössä. Uuden projektin aloittaminen hiljaisena tarkkailijana on usein toimiva tapa. Nykytilan arviointi antaa kuvan siitä mitä tehdään tällä hetkellä, ja estää uusien prosessien tuputtamisen tiimille liian aikaisin. Minusta on myös loogista ensin analysoida, mikä jo toimii hyvin ja missä on parannettavaa, ja vasta sitten ehdottaa muutoksia. Muistan tehneeni tämän vaistomaisesti aloittaessani valmentajana.   

Pitkä pelaajaurani on kartuttanut minulle paljon kokemusta, mutta se ei suoraan tarkoita, että olisin heti valmis valmentajaksi. Se, mikä minusta tuntuu helpolta ja yksinkertaiselta, ei välttämättä ole sitä nuorelle pelaajalle. Tämän oivaltaminen oli yksi ensimmäisistä opeistani valmentajana.

Neuvojen antaminen vasta tarkkailun jälkeen

Roolit vaihtuivat, kun ensimmäinen Scrum Master -projektini alkoi. Vaikka olin ollut mukana monissa ohjelmistokehitysprojekteissa ja -tiimeissä, en ole kehittäjä eikä minulla ole syvää teknistä osaamista. Oli siis tärkeää oppia kysymään asiantuntijoilta oikeita kysymyksiä ilman että itse tunsin teknisiä yksityiskohtia hyvin. Aloittelevana Scrum Masterina halusin myös tarkkailla, miten ketterät menetelmät toimivat käytännössä uudessa tiimissäni, ja verrata sitä aiempaan kokemukseeni ja sertifiointiopintoihini. Kaikki tiimit soveltavat Scrumia eri tavoin tiimin ja projektin tarpeiden mukaan.

Todellinen haasteeni oli: miten voisin uutena tiimin jäsenenä ja Scrum Masterina ohjata kokeneita teknisiä asiantuntijoita tehokkaammiksi tuntematta henkilöstöä tai olemassa olevia prosesseja? Ja millä perustein voisin vakuuttaa heidät muuttamaan vakiintuneita työtapojaan?

Kysyjä: Johda kysymyksillä, ei vastauksilla

Kysyjä ei työnnä ideoitaan muille, vaan haluaa houkutella ne esiin. Tämä on seuraava askel kohti aktiivisempaa osallistumista tarkkailijan roolista, mutta pitää toiminnan silti passiivisella puolella.

Olen luonteeltani hyvin aktiivinen valmentaja pelaajataustani takia. Haluan pelata ja olla toiminnan keskiössä. Joskus valmentajana täytyy kuitenkin pakottaa itsensä vain kysymään kysymyksiä. Se auttaa kehittämään kuuntelutaitoja, tutustumaan pelaajiin ja ymmärtämään heidän ajatusprosessejaan päätösten takana. Samalla se saa heidät ehkä pohtimaan päätöksiään syvällisemmin ja oppimaan.

Opetamme pelaajia reagoimaan tietyllä tavalla erilaisissa pelitilanteissa, jotta kaikki tiimissä tuntevat periaatteemme ja pystyvät toimimaan yhdessä tehokkaasti. Kysymällä miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, auttaa selvittämään ymmärtääkö pelaaja ydinperiaatteemme. Miksi teit noin? Näitkö tämän toisen vaihtoehdon? Koripallo on täynnä tilanteita, joissa pelaajalla on vain sekunnin murto-osa aikaa tehdä päätös. Parhaat pelaajat tekevät useimmiten tehokkaimmat ratkaisut.

Oikeiden kysymysten esittämisen taito

Scrum Masterina haasteeni oli olla ohjaaja ilman, että olin aiheen asiantuntija. Oikeiden kysymysten esittäminen oikealla hetkellä ohjaa asiantuntijoita olemaan tehokkaampia ja tuottavampia. Minua auttoi paluu Scrumin perusperiaatteisiin: arvon tuottamiseen ja priorisointiin.

Mikä on tavoitteemme ja mikä vie meitä juuri nyt lähemmäs sitä? Mitä voimme tehdä paremmin, jotta pääsisimme jatkossa tavoitteisiimme tehokkaammin? Mitä arvoa tämä ominaisuus tuottaa verrattuna tuohon toiseen ominaisuuteen? Tällaisia kysymyksiä olen käyttänyt tiimieni ohjaamisessa. 

Tärkeintä tiimille on tuottaa arvoa sidosryhmille. Työn priorisointi auttaa keskittymään arvokkaimpiin ja kiireellisimpiin tehtäviin. Joskus täytyy kuitenkin unohtaa kiire ja kuunnella tiimin työntekijöitä. Mitä he tarvitsevat menestyäkseen. Se mikä ei välttämättä ole tehokkain käytäntö, mutta tuntuu tiimille luontevalta, voi olla kestävämpi ja tehokkaampi ratkaisu pitkällä aikavälillä. Lopulta tiimin tulee itse ottaa vastuu työskentelynsä tehokkuudesta ja tuloksista.

Tule takaisin ensi viikolla, kun julkaisemme Kimmon blogisarjan toisen osan!