Miten megatrendit näkyvät ja vaikuttavat IT-alalla: IT-toimitusjohtajan analyysi

Megatrendit, eli toisiinsa kytkeytyvät, pitkäkestoiset, hitaasti muuttuvat ja vaikutukseltaan suuret ilmiöt, tuovat paljon ajateltavaa työelämään, alasta riippumatta. Sitran megatrendit vuodelle 2026 voi tiivistää neljään sanaan: ihmiset, valta, luonto ja teknologia (Sitran koko megatrendiraportin pääset lukemaan täältä). Tässä blogiartikkelissamme Marvel Consultingin toimitusjohtaja Sampsa Siitonen perehtyy megatrendeihin ja pohtii niiden vaikutusta IT-alalla — ja laajemmin. 

Sampsa Siitonen on tehnyt pitkää uraa softa-alalla, vaikuttaa alan järjestöissä sekä toimii Marvel Consultingin toimitusjohtajana

Ihmiset ja kulttuuri: pitkäikäinen väestö on haaste ja mahdollisuus

“Suomessa on pian enemmistö ikääntyneitä ja vähemmistö nuoria. Syntyvyys on ollut erittäin alhaisella tasolla jo vuosia ja väestönkasvu on tullut maahanmuutosta. Elinaikojen pidentyminen on myös merkittävä onnistuminen ja mahdollisuus. Miten siirrymme kohti monimuotoista ja pitkien elämänkaarien yhteiskuntaa? Siihen tarvitaan jatkuvaa oppimista, uudenlaista yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuuden arvostamista.” (Sitra 2026)

Väestön ikääntyminen aiheuttaa kohtaanto-ongelman, jossa yhä pienempi joukko työssäkäyviä pyörittää yhteiskuntaa. Tästä seuraa useita haasteita yhteiskunnalle. Yksi on konkreettinen eläkejärjestelmän ja veropohjan rahoitus, työssäkäyvän väestön vähentyessä. Toinen haaste on työvoiman riittävyys ylipäätään, esimerkiksi terveydenhuollossa, mutta myös muilla toimialoilla. 

Tuottavuuden kasvu ja monimuotoisuuden hyödyntäminen ovat ratkaisu väestön ikääntymisen haasteisiin

Ratkaisuna näihin molempiin on erityisesti tuottavuuden kasvu. Se on mahdollista käytännössä vain teknologian keinoin. Tekoälyn, robotiikan ja automaation avulla voidaan toteuttaa ratkaisuja, joissa ihmistyön sijasta hyödynnetään teknologiaa ratkaisujen tuottamiseen. Tällä sektorilla on jo nyt tapahtunut paljon edistystä. Tulemme näkemään vielä laajasti uusia innovaatioita ja yrityksiä, jotka helpottavat elämäämme eliniän pidentyessä.

Toisaalta meillä ei pienessä maassa ole mahdollisuutta jättää ketään ulkopuolelle, vaan tarvitsemme käyttöömme kaiken tässä maassa olevan potentiaalin, joten meidän tulee hyödyntää kaikkien maassamme olevien ihmisten osaamista. Monimuotoisuudesta on se hyöty, että voimme hyödyntää monenlaisten ihmisten osaamista ja näkökulmia, mikä johtaa usein uudenlaisten, parempien ratkaisujen tuottamiseen. Uudet teknologiat, kuten tekoälypohjaiset reaaliaikaiset käännöstyökalut, voivat osallistaa ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla työyhteisöissämme.

Tulemme näkemään tällä alueella paljon uusia ratkaisuja yksilön tuottavuuden kasvussa ja ihmisten uudenlaisessa osallistamisessa työyhteisöissä, erityisesti tekoälypohjaisten palveluiden avulla.

Valta ja politiikka: maailmanjärjestys on murroksessa

“Uusi maailmanjärjestys on muotoutumassa. Suomen on määritettävä oma paikkansa ja tavoitteensa sen rakentamisessa. Miten sitoutuneita olemme demokratian puolustamiseen ja uudistamiseen? On panostettava luotettavaan tietoon, ihmisten vaikutusmahdollisuuksiin ja demokratiainnovaatioihin.” (Sitra 2026)

Tällä hetkellä politiikkaan ja valtaan vaikutetaan usein teknisin keinoin. Yhteiskunta on verkottuneempi kuin koskaan, ja keskimääräisellä kansalaisella on entistä suurempi ääni vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ja kerätä seuraajia omille ajatuksilleen erittäin edullisesti ja nopeasti. Tämä on sinänsä hyvä asia, koska siten ihmiset pääsevät osallistumaan demokratiaan ja julkiseen keskusteluun näiden teknologioiden avulla entistä helpommin. 

Toisaalta myös valeuutisia tuotetaan ja levitetään jatkuvasti samoja kanavia käyttäen bottiverkkojen ja tekoälyn avulla, vaikuttaen mielipiteisiimme näkyvästi sekä myös huomaamatta. Tällä viikolla esimerkiksi Yle uutisoi Sitran tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan somekeskustelun taso voi olla jo riski demokratialle. Usein on vaikeaa huomata eroa valeuutisten ja oikeiden uutisten välillä. Kuinka suojaamme itseämme valeuutisilta? Luultavasti tällä alueella tulemme näkemään lisää valvontaa ja regulaatiota, jota varmasti toteutetaan vastaavasti teknologian avulla; luultavasti tekoälyavusteisesti.

Data on uusi öljy

Kolmanneksi, data ja datakeskukset ovat muodostuneet uudeksi öljyksi. Teknologiayhtiöt hamstraavat sekä laskentakapasiteettia että ihmisten tietoja voittaakseen kilpajuoksun kilpailijoitaan vastaan. Esimerkiksi EU:n ja yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden välillä on jo nyt nähty valtataisteluita. Kuka voittaa lopulta näissä mittelöissä? Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään näiden osapuolien välisten suhteiden kiristymistä ja toisaalta kotimaisten ja EU:sta tulevien ratkaisujen suosion nousua, kun osa käyttäjistä luopuu yhdysvaltalaisten ratkaisujen käytöstä. Kotimaisen ja EU:n ohjelmistosektorin menestys on hyväksi meille kaikille.

Kuitenkin tämän hetken kuumin teema alalla on digitaalinen suvereniteetti. Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi emme voi enää täysin luottaa Euroopan ulkopuolisiin ohjelmistoihin ja teknologisiin ratkaisuihin. Euroopan ja Suomen tulee vastaisuudessa panostaa omiin palveluihin ja ohjelmistotuotteisiin, jotta pysymme itsenäisinä myös digitaalisesti. Tällä hetkellä olemme kriittisesti riippuvaisia sellaisten maiden ratkaisuista, joita voidaan käyttää poliittisina pelinappuloina, sillä ilman niitä demokratialle ja yhteiskunnalle tärkeät palvelut eivät toimi. Valtion järjestelmät ja ohjelmistot tulee siirtää eurooppalaisten ja mielellään suomalaisten palveluntarjoajien alle, jotta voimme olla varmoja demokratian ja yhteiskunnan jatkuvuudesta suvereenisti.

Luonto ja resurssit: ympäristökriisi luo kasvavan tarpeen sopeutumiselle

“Luonnon kantokyvyn rajat on ylitetty ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset pahenevat. Miten uudistamme yhteiskuntamme sellaiseksi, että se lisää luonnon elinvoimaa? Mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi kiertotaloudesta ja luontopääoman vahvistamisesta, uusiutuvasta energiasta sekä luonnon tarjoamista terveyspalveluista.” (Sitra 2026)

IT-alalla on totuttu olemaan melko kaukana päästöistä. Ilmastoidussa toimistossa on poissa tehtaan hälystä ja savusta. On helppo unohtaa, että ohjelmistojen pyöritämiseen tarvittavien palvelinten pyörittäminen kuluttaa huomattavia määriä sähköä, puhumattakaan niiden valmistuksesta aiheutuvista päästöistä. 

Nykyiset tekoälysovellukset vaativat vielä kertaluokkaa enemmän tehoa, kuin keskimäärin aiemman sukupolven ratkaisut. Alalle on onneksi tullut trendiksi vihreä IT ja FinOps, jotka pyrkivät järkevöittämään kustannuksia ja päästöjä (jotka yleensä kulkevat käsi kädessä). Jokaisen organisaation kannattaa pysähtyä ja miettiä omaa IT-infraansa säästö- ja päästömielessä.

Apua vihreistä vaihtoehdoista

Luultavasti ohjelmistoalan aiheuttamia päästöjä tullaan vähentämään vähintään kustannussäästöjen kautta. On myös mahdollista, että esimerkiksi IT-infran osalta tulee suositummaksi hankkia vihreämpiä vaihtoehtoja, kuten vain uusiutuvalla energialla toimivia konesaleja tai käytettyjen laitteiden hankinnan kautta voidaan vähentää uusiotuotantoa. Asiakkaat erityisesti julkisella sektorilla voivat vaikuttaa näihin hankintoihin ohjaamalla hankintapäätöksiään vihreän IT:n suuntaan.

Teknologia ja talous: tekoäly ja muu teknologia vauhdittaa muutosta

“Tekoäly haastaa tiedon instituutioita, eli esimerkiksi tutkimusta, koulutusta ja päätöksentekoa. Miten opimme käyttämään tekoälyä ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaan? Teknologia tarjoaa vastuullisesti käytettynä paljon mahdollisuuksia. Soveltavalla tekoälyllä voidaan lisätä tuottavuutta ja saada kilpailuetua. Murrosteknologioiden yhteiskäyttö on Suomelle merkittävä strateginen mahdollisuus.” (Sitra 2026)

Suomen kaltaisessa kehittyneessä yhteiskunnassa ei kannata tehdä muuta varsinkaan vientiin, kuin suuren tuottavuuden ja korkean jalostusasteen tuotteita & palveluita. Kaikki muu on aivan liian kallista. Suomen talouskasvu on laahannut jo pitkään, haikaillen jotain mennyttä, joka ei koskaan palaa. Nyt on aika ottaa itseä niskasta kansakuntana ja lähteä kehittämään uutta tekoälyn ja muiden teknologioiden keinoin.

Uudet keksinnöt, palvelut ja yritykset vaativat pääomaa taustalleen. Tämä tuntuu olevan suurimpia pullonkauloja Suomessa. Tuntuu siltä, että yritykset yrittävät pärjätä Suomen pienellä sisämarkkinalla aluksi liian kauan ja tuloksia syntyy liian hitaasti. Esimerkiksi Virossa tätä ongelmaa ei ole, koska käytännössä jokaisen ohjelmistotuotteen sisämarkkina on siellä aivan liian pieni, ajaen yrittäjät kansainvälistämään ratkaisujaan alusta alkaen. Jokaisen suomalaisen yrittäjän kannattaa lähteä heti kun mahdollista ulkomarkkinoille sekä myymään että hankkimaan pääomaa yrityksensä kehitykseen. 

“Yksi asia on kuitenkin selvä: Suomi nousee vain teknologian avulla.”

Suomesta löytyy osaamista, jota tulisi hyödyntää ja kannustaa

Myös Suomessa jo menestyvien yrittäjien kannattaa tukea paikallista ekosysteemiä esimerkiksi enkelisijoittajina; näin pääomat pysyvät Suomessa ja saamme kehitettyä uusia ratkaisuja markkinoille. Oikeastaan Suomessa totuus on se, että teknisen toteutuksen osaamista ei puutu, mutta sen sijaan pääomia ja myyntiosaamista kaivataan lisää.  

Me olemme insinöörikansaa, joka varmasti saa aikaan tarvittavat ratkaisut, kun sille tielle lähdetään. Tarvitsemme myös hyviä myyjiä ja markkinoijia näiden innovaatioiden kaupallistamiseen. 

Yksi asia on kuitenkin selvä: Suomi nousee vain teknologian avulla.